18. maaliskuuta 2016

The Juno Jumper - pienen koiran villapaita

Kevät tulla jolokottelloo, mutta tänäänkin on tiputellut lunta Helsingissä ja Karjalainen lupaili Joensuuhun ensi viikolle kovia pakkasia. Siispä now or never! - kaivan vihdoinkin postausluonnoksista tämän koiran villapaitaohjeen.

Tässä on jackrusselinterrieri Tinka.
Pieni ja pippurinen pakkaus, jonka lempiharrastuksiin lukeutuu oravien kyttääminen ikkunasta.


Muistatteko sen tv-mainoksen, jossa nuori nainen neuloo neulomistaan ja pian koko asunto ja koira ovat saaneet koristuksekseen jonkinlaisen neuleprojektin? Muistaakseni kyseessä oli S-ryhmän mainos.

Tuosta alle minuutin pätkästä sain idean, että haluan neuloa jollekin pienelle karvakaverille villapaidan pakkaspäivien lämmikkeeksi. Parin etsintätuokion jälkeen Pinterest alkoi itsestään heittelemään mulle koirien villapaitojen ohjeita ja jäljellä oli enää vain etsiä sopivan yksinkertainen ohje ensitekeleeksi.

Lukuisista ohjeista ensimmäiseksi yritykseksi valitsin Knit with Alice -blogin The Juno Jumperin, sillä sen lisäksi että ohje vaikutti yksinkertaiselta, mallina patsastellut Juno-koira sattui olemaan myös jackrussel. Näin ollen valmiin villapaidan koko tuskin menisi pahasti pieleen. Apuvälineinä ohjeiden kääntämisessä ja sopivan langan löytymisessä käytän usein esimerkiksi Lankakauppa FiinaNeuleen englanti-suomi-neulesanastoa ja Marjut Katajalan taulukkoa langan paksuudesta ja puikkojen koosta.

Tinkan villapaitaa ajatellessani halusin käyttää jotain "tyttöväriä", sillä Tinkan asusteet ovat aina olleet jotenkin miehekkäitä ja halusin poiketa linjasta. Koska työstä on useampi kuukausi (neuloin sen pikaisesti joulupakettiin), niin en tietenkään tässä vaiheessa enää muista, mitä lankaa mahdollisesti käytin. Vahva epäilys kuitenkin on, että kaivoin lankakassieni kätköistä tähän työhön viininpunaista seiskaveikkaa, jonka kutomiseen käytin KnitPro (Prym) koivuisia 6mm sukkapuikkoja. Amatöörikutojana minulta ei löydy silmukkamerkkejä, joten niiden sijasta solmin oikeaan kohtaan pätkän punaista lankaa ja tsekkailin näiden merkkien avulla, missä vaiheessa mennään.

Villapaidan valmistuttua halusin vielä testata yhtä mulle tuntematonta tekniikkaa ja samalla tuoda paitaan vähän sellasen hassun villapaidan jouluhenkeä, joten päätin kirjoa valmiin työn selkään silmukoita jäljitellen perinteisen lumihiutalekuvion. Selkeä ohje silmukoiden jäljittelemiseen löytyy esim. tästä DROPS Design videosta.



Tämä oli tosi kiva ja nopea projekti. Tuosta valmiin neuleen päälle kirjomisesta silmukoita jäljitellen innostuin myös! Täytyy ehdottomasti kokeilla toistekin. Myös Tinka vaikutti olevan aivan tyytyväinen lahjaansa. Omistajansa mukaan tämä tyttö ei yleensä ihan mielellään paitoihin pukeudu, vaan jähmettyy aloilleen, mutta ilmeisesti tällä kertaa jähmeyttä ei ilmennyt ainakaan niin paljon kuin aikaisemmin, eli hyvä juttu!


7. helmikuuta 2016

Currently.


Joskus muinoin tykkäsin näistä kahdeksan alaotsikon teemoista rakentuvista postauksista, 
ja nyt voisinkin inspiraatiota odotellessa herätellä vanhan tavan henkiin!

---

Enjoying: Päivien piteneminen on kyllä ykkösenä varmaan vähän jokaisella näin helmikuun puoliväliä lähestyttäessä. Valon lisääntyessä meidän kotimme, jota ollaan aika ahkerasti laitettu viime kuukausien aikana, pääsee koko ajan enemmän oikeuksiinsa. Keittiö kaipaisi kipeästi remonttia ja tyttöjen huoneen seinät uutta tapettia, ja jälkimmäinen noista onneksi saadaan maalis-huhtikuussa toteutukseen, kiitos anopin. Keittiölle tuskin tehdään mitään meidän asumisemme aikana, joten yritän vaan kestää.

Reading: Miusta on tullut (lukutoukka-vaiheen kiihdyttyä överimittoihin) useampaa kirjaa samaan aikaan lukeva! Ihan oikea lukija! Tällä hetkellä palaudun Kazuo Ishiguron hienosta romaanista Ole luonani aina. Sen jälkeen en päässyt ihan vielä aloittamaan kunnolla kauan odottamaani Oneironia, vaan päätin ottaa vähän erilaista settiä ja aktiivisimmassa luvussa on nyt Harper Leen Kaikki taivaan linnut. Eihän se nyt samalla tavalla sykähdytä kuin viime vuonna ahmimani Kuin surmaisi satakielen, mutta en sitä varsinaisesti odottanutkaan.

Anticipating: Muikkusella ja Lorella on ensi lauantaina yhteiset Vrousen-synttärit, joista neiti melkein-nelivuotias on haaveillut viime maaliskuusta saakka. Hauskaa päästä viimein pistämään kaikki koristelut ja reseptit toteutukseen, ja juhlia ihania nöttösiämme kummien ja muiden ystävien kanssa. Mutsille on toivottavasti luvassa myös perinteiset synttärijatkot, kun pitkästä aikaa saa paljon ystävättäriä samaan kaupunkiin samaan aikaan! Ja sunnuntaina jatketaan ystävänpäiväbrunssilla, ai että miten ihanaa.

Thinking about: Seikkoja, jotka tekisivät miusta paremman äidin, ystävän ja puolison. Miten tyttöni voivat olla yhtäkkiä noin isoja ja silti niin pieniä. Missä haluan olla töissä valmistumisen jälkeen. Kuinka monta lasta haluaisin, voiko perheemme olla jo kasassa. Vartaloahdistuksia ja tatuointien paikkoja.





Listening to: David Bowie on soinut viime viikkoina paljon. Lore kuuntelee Bowieta mielellään ja komentaa aina äidinkin laulamaan ääneen. Muutenkin olen palannut jotenkin enemmän juurilleni sukkahousuhevin ja classic rockin suuntaan. Spotifysta soi pääasiassa let me go rock'n'roll -lista, johon olen kasannut KISSin, Queenin, Bon Jovin, Scorpionsin, Whitesnaken, Guns n' Rosesin ym. helmiä. Tämän hetken ykkösenä guilty pleasures -listalla pyörivät Sanni (kop, kop kop kop kop!) ja Haloo Helsinki. Olen huudattanut Beibiä niin että tärykalvoistani ei liene juuri mitään jäljellä, mutta silti ne alkusävelet saavat aina vaan samalla tavalla säväyttävän fiiliksen.

Working on: Tänä talvena olen pistänyt meikkipussini uuteen uskoon, ja siinä samassa yrittänyt haalia vähän vakautta sivellinkäteen. Mikä siinä onkin, että paperille pystyn vetelemään vaikka millaisia kiemuroita pensselin kanssa, mutta omaan nassuun ei tunnu osuvan sudilla oikein kuin puuteri! Onneksi Jules ja ystävämme Mailisvx ovat aina viestin päässä. Noiden naisten päästä löytyy varmasti vinkki poikineen asiaan kuin asiaan, ja mun umpisyvälliselle sielulleni tekee todella hyvää höpötellä tyttöjen kanssa viimeisistä meikkivillityksistä. Eilen ostin elämäni ensimmäisen valokynänkin Julesin ohjeistuksella. Siis minä!

Wishing: Että saataisiin vielä sellaista ulkoiluun sopivaa lumista pakkassäätä! Muikkunen sai jouluna toivomansa sukset ja luistimet, ja ihan sopivasti on päässyt niillä suihkimista reenailemaankin, mistä saan kiittää ainoastaan aktiivista isääni. Olispa silti aika muikeata päästä itsekin vielä hiihtelemään tälle talvelle.

Thankful for: Ystävät ovat tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä. Olen tullut purpattaneeksi monta mieltä kaihertanutta juttua tämän alkaneen vuoden aikana, ja ihan jokainen niistä mutinoista on otettu vastaan avoimella mielellä ja suurella rakkaudella. Miulla on vissiin mainio maku ystävien suhteen, tai sitten vaan ihan hemmetin hyvä tuuri.